Karsastus ja hajataitteisuus
Karsastus on eri asia kuin hajataitteisuus. Nämä termit menevät helposti sekaisin. Karsastus on silmien asentovirhe, hajataitteisuus taasen optinen virhe. Yritän hieman yksinkertaistaen selvittää näiden kahden käsitteen eron.
Karsastus
Kummassakin silmässä on kuusi lihasta, joiden tehtävänä on sekä huolehtia silmien kääntymisestä että pitää silmät suorassa lepotilassa. Mikäli jokin näistä lihaksista kiristää liikaa tai liian vähän, vaarana on, etteivät silmät käänny luonnollisesti eri suuntiin tai että silmät eivät lepotilassa osoita suoraan eteenpäin. Karsastusta voi siis olla vaakasuunnassa (sisäänpäin tai ulospäin), pystysuunnassa (ylös tai alas) tai näiden yhdistelmänä. Karsastuksen määrä voi myös olla erilainen eri katselusuunnissa ja katseluetäisyyksillä.
Ilmeinen karsastus
Tämä on helppo tunnistaa, sillä ilmeisen karsastuksen näkevät kaikki muutkin. Aikuisiällä ilmeisen karsastuksen korjaaminen ei palauta enää silmien yhteisnäköä takaisin, mutta auttaa toki sosiaalisesti. Ihminen, jonka silmät eivät osoita samaan suuntaan, saa helposti epäuskottavan leiman. Ilmeinen karsastus korjautuu parhaiten leikkaamalla, mutta siihen erikoistuneita silmälääkäreitä on varsin vähän. Tässä on yksi vaihtoehto Sveitsissä ja tässä Suomessa.
Piilokarsastus
Piilokarsastus on ilmeistä karsastusta huomattavasti yleisempää. Tämä muoto tulee esiin vain tietyissä tilanteissa, useinmiten väsyneenä tai tiettyjen nautintoaineiden vaikutuksen alaisena.
Piilokarsastusta on usein vaikea tunnistaa, oireet ovat epämääräisiä. Silmien väsymistä, rivien hyppimistä, päänsärkyä otsan ja silmien alueella, haluttomuutta lukea tai tehdä päätetyötä pidempää aikaa, joskus jopa kaksoiskuvien näkemistä. Piilokarsastus voi myös olla täysin oireetonta vuosikaudet ja alkaa vaivaamaan vasta keski-iän kynnyksellä, koska silmien kääntäjälihakset menettävät voimaansa, kuten muutkin lihakset
Silmien mukautuminen (akkommodaatio) ja karsastus
Silmillä on kyky mukautua eri etäisyyksille (akkommodoitua). Ilman tätä ominaisuutta näkisimme vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan terävästi. Tämä ominaisuus vähenee iän myötä. Aina, kun mukautamme silmiämme, ne myös kääntyvät sisäänpäin (konvergoivat). Tämä voi joko lisätä (sisäänpäin karsastus) tai vähentää (ulospäin karsastus) karsastusta.
Silmälasivoimakkuudet ja karsastus
Silmälaseilla voidaan parhaassa tapauksessa korjata karsastusta ja pahimmassa tapauksessa jopa lisätä sitä. Ihannetapauksessa lasivoimakkuus ja/tai laseihin laitettava prismakorjaus auttavat korjaamaan karsastuksen ja lasien käyttäjä pääsee vaivoistaan. Pahimmassa tapauksessa lasikorjaus saa oireettoman karsastuksen oireelliseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on likinäköinen lasinkäyttäjä, joka karsastaa lievästi ulospäin. Kun häneltä vähennetään voimakkuutta iän myötä ja jätetään karsastus korjaamatta, piilevä karsastus saattaa alkaa vaivaamaan. Hän käyttää mahdollisesti jo moniteholaseja ja karsastuksen seurauksena hän katsoo toisella silmällä väärästä kohtaa linssiä läpi ja näkee sillä silmällä epäterävästi tai joutuu katsomaan ohi normaalista paikasta nähdäkseen sillä silmällä kunnolla.
Piilolinssit ja karsastus
Piilolinssit toimivat eri tavalla karsastuksessa kuin silmälasit. Koska piilolinssit eivät suurenna (plus-linssit) tai pienennä (miinus-linssit) kuvaa kuten silmälasit tekevät, silmälihakset ovat eri tavalla tasapainossa kuin silmälaseja käytettäessä. Piilolinsseihin ei myöskään ole mahdollista laittaa prismakorjausta kuten silmälaseihin. Yksinkertaisin ratkaisu lieneekin testata piilolinssejä ja tehdä sen jälkeen omat johtopäätökset niiden toimivuudesta.
Hajataitteisuus
Tämän kohdalla monet puhuvat Suomen kielellä vain taitosta tai taittovirheestä. Taittovirhettä on kaikki virhe, joka poikkeaa nollasta, myös korjauksella -1,00 dpt korjataan taittovirhettä, mutta ei vielä hajataitteisuutta. Hajataitteisuutta korjataan cylinterikorjauksella ja hajataitteisuuden suunta ilmoitetaan astelukuna, esim. cyl -0,75 ax 90*. Henkilöllä, jolla on sekä normaalia taittovirhettä että hajataitteisuutta, voisi silmälasikorjaus olla vaikka -1,00 -0,75 90*. Tässä tapauksessa hän tarvitsee lasit, joissa toisessa suunnassa (pystysuunnassa) on korjausta -1,00 dpt ja toisessa suunnassa (vaakasuunnassa) -1,75 dpt. Näiden vahvuuksien erotus on 0.75 dpt ja akseliluku perässä kertoo suunnan, missä korjaus on.
Saksankielessä käytetään yleensä termiä ”Hornhautverkrümmung”, joka tarkoittaa sarveiskalvohajataitteisuutta. Hajataitteisuus koostuu kuitenkin kahdesta komponentistä, joista toinen on sarveiskalvolla ja toinen silmän sisällä, joista silmän sisällä oleva hajataitteisuus kompensoi sarveiskalvolla olevaa hajataitteisuutta. Sen vuoksi silmälasireseptiin kirjoitetusta hajataitteisuuskorjauksesta ei voi vielä päätellä kuinka paljon siitä on sarveiskalvolla. Onneksi lasien käyttäjän ei tarvitse sitä tietääkään, sillä hänelle riittää, että näkee laseilla hyvin.
Yhteenveto
Silmälasiresepteihin kuuluu monia erilaisia termejä, jotka menevät maallikoilta helposti sekaisin. Olen yrittänyt hieman selkeyttää kahta niistä, jotka omien havaintojeni mukaan herkästi sekoittuvat keskenään ja joiden todellista merkitystä vain harvat kunnolla tietävät. Jos haluat varmuuden asiasta, varaa aika tarkempaa tutkimusta varten tästä.
