Hajataitteisuus ja karsastus
Hajataitteisuus on eri asia kuin karsastus. Nämä termit menevät helposti sekaisin. Karsastus on silmien asentovirhe, hajataitteisuus taasen optinen virhe. Yritän hieman yksinkertaistaen selvittää näiden kahden käsitteen eron.
Karsastus
Kummassakin silmässä on kuusi lihasta, joiden tehtävänä on sekä huolehtia silmien kääntymisestä että pitää silmät suorassa lepotilassa. Mikäli jokin näistä lihaksista kiristää liikaa tai liian vähän, vaarana on, etteivät silmät käänny luonnollisesti eri suuntiin tai että silmät eivät lepotilassa osoita suoraan eteenpäin. Karsastusta voi siis olla vaakasuunnassa (sisäänpäin tai ulospäin), pystysuunnassa (ylös tai alas) tai näiden yhdistelmänä. Karsastuksen määrä voi myös olla erilainen eri katselusuunnissa ja katseluetäisyyksillä.
Ilmeinen karsastus
Tämä on helppo tunnistaa, sillä ilmeisen karsastuksen näkevät kaikki muutkin. Aikuisiällä ilmeisen karsastuksen korjaaminen ei palauta enää silmien yhteisnäköä takaisin, mutta auttaa toki sosiaalisesti. Ihminen, jonka silmät eivät osoita samaan suuntaan, saa helposti epäuskottavan leiman. Ilmeinen karsastus korjautuu parhaiten leikkaamalla, mutta siihen erikoistuneita silmälääkäreitä on varsin vähän. Tässä on yksi vaihtoehto Sveitsissä ja tässä Suomessa.
Piilokarsastus
Piilokarsastus on ilmeistä karsastusta huomattavasti yleisempää. Tämä muoto tulee esiin vain tietyissä tilanteissa, useinmiten väsyneenä tai tiettyjen nautintoaineiden vaikutuksen alaisena.
Piilokarsastusta on usein vaikea tunnistaa, oireet ovat epämääräisiä. Silmien väsymistä, rivien hyppimistä, päänsärkyä otsan ja silmien alueella, haluttomuutta lukea tai tehdä päätetyötä pidempää aikaa, joskus jopa kaksoiskuvien näkemistä. Piilokarsastus voi myös olla täysin oireetonta vuosikaudet ja alkaa vaivaamaan vasta keski-iän kynnyksellä, koska silmien kääntäjälihakset menettävät voimaansa, kuten muutkin lihakset
Silmien mukautuminen (akkommodaatio) ja karsastus
Silmillä on kyky mukautua eri etäisyyksille (akkommodoitua). Ilman tätä ominaisuutta näkisimme vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan terävästi. Tämä ominaisuus vähenee iän myötä. Aina, kun mukautamme silmiämme, ne myös kääntyvät sisäänpäin (konvergoivat). Tämä voi joko lisätä (sisäänpäin karsastus) tai vähentää (ulospäin karsastus) karsastusta.
Silmälasivoimakkuudet ja karsastus
Silmälaseilla voidaan parhaassa tapauksessa korjata karsastusta ja pahimmassa tapauksessa jopa lisätä sitä. Ihannetapauksessa lasivoimakkuus ja/tai laseihin laitettava prismakorjaus auttavat korjaamaan karsastuksen ja lasien käyttäjä pääsee vaivoistaan. Pahimmassa tapauksessa lasikorjaus saa oireettoman karsastuksen oireelliseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on likinäköinen lasinkäyttäjä, joka karsastaa lievästi ulospäin. Kun häneltä vähennetään voimakkuutta iän myötä ja jätetään karsastus korjaamatta, piilevä karsastus saattaa alkaa vaivaamaan. Hän käyttää mahdollisesti jo moniteholaseja ja karsastuksen seurauksena hän katsoo toisella silmällä väärästä kohtaa linssiä läpi ja näkee sillä silmällä epäterävästi tai joutuu katsomaan ohi normaalista paikasta nähdäkseen sillä silmällä kunnolla.
Piilolinssit ja karsastus
Piilolinssit toimivat eri tavalla karsastuksessa kuin silmälasit. Koska piilolinssit eivät suurenna (plus-linssit) tai pienennä (miinus-linssit) kuvaa kuten silmälasit tekevät, silmälihakset ovat eri tavalla tasapainossa kuin silmälaseja käytettäessä. Piilolinsseihin ei myöskään ole mahdollista laittaa prismakorjausta kuten silmälaseihin. Yksinkertaisin ratkaisu lieneekin testata piilolinssejä ja tehdä sen jälkeen omat johtopäätökset niiden toimivuudesta.
Hajataitteisuus
Tämän kohdalla monet puhuvat Suomen kielellä vain taitosta tai taittovirheestä. Taittovirhettä on kaikki virhe, joka poikkeaa nollasta, myös korjauksella -1,00 dpt korjataan taittovirhettä, mutta ei vielä hajataitteisuutta. Hajataitteisuutta korjataan cylinterikorjauksella ja hajataitteisuuden suunta ilmoitetaan astelukuna, esim. cyl -0,75 ax 90*. Henkilöllä, jolla on sekä normaalia taittovirhettä että hajataitteisuutta, voisi silmälasikorjaus olla vaikka -1,00 -0,75 90*. Tässä tapauksessa hän tarvitsee lasit, joissa toisessa suunnassa (pystysuunnassa) on korjausta -1,00 dpt ja toisessa suunnassa (vaakasuunnassa) -1,75 dpt. Näiden vahvuuksien erotus on 0.75 dpt ja akseliluku perässä kertoo suunnan, missä korjaus on.
Saksankielessä käytetään yleensä termiä ”Hornhautverkrümmung”, joka tarkoittaa sarveiskalvohajataitteisuutta. Hajataitteisuus koostuu kuitenkin kahdesta komponentistä, joista toinen on sarveiskalvolla ja toinen silmän sisällä, joista silmän sisällä oleva hajataitteisuus kompensoi sarveiskalvolla olevaa hajataitteisuutta. Sen vuoksi silmälasireseptiin kirjoitetusta hajataitteisuuskorjauksesta ei voi vielä päätellä kuinka paljon siitä on sarveiskalvolla. Onneksi lasien käyttäjän ei tarvitse sitä tietääkään, sillä hänelle riittää, että näkee laseilla hyvin.
Yhteenveto
Silmälasiresepteihin kuuluu monia erilaisia termejä, jotka menevät maallikoilta helposti sekaisin. Olen yrittänyt hieman selkeyttää kahta niistä, jotka omien havaintojeni mukaan herkästi sekoittuvat keskenään ja joiden todellista merkitystä vain harvat kunnolla tietävät. Jos haluat varmuuden asiasta, varaa aika tarkempaa tutkimusta varten tästä.
Mitä sanoo tekoäly aiheesta karsastus:
Karsastus, jota kutsutaan myös strabismukseksi, on tila, jossa silmät eivät ole kohdistuneet samanaikaisesti samaan kohteeseen. Tämä johtaa siihen, että silmät tuijottavat eri suuntiin, joko sisäänpäin (rintakarsastus), ulospäin (ulkokarsastus), ylöspäin tai alaspäin. Karsastus voi olla jatkuvaa tai esiintyä vain tietyissä tilanteissa.
Karsastus voi johtua useista eri syistä, kuten silmälihasten heikkoudesta tai epätasapainosta, aivojen ja silmien välisen yhteistyön häiriöistä tai synnynnäisistä tekijöistä. Se voi esiintyä lapsilla jo varhaisessa iässä tai kehittyä myöhemmin elämässä vammojen, sairauksien tai stressin seurauksena.
Karsastuksen oireisiin voi kuulua:
- Silmien epäsymmetrinen asento tai suunta.
- Näön sumeneminen tai kaksoiskuvien näkeminen.
- Päänsärky tai silmien rasitus.
- Väsymys tai vaikeus ylläpitää keskittymistä.
On tärkeää diagnosoida ja hoitaa karsastus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska hoito voi auttaa estämään pitkäaikaisia näköongelmia ja edistää normaalia näönterveyttä. Karsastuksen hoito voi sisältää seuraavia vaihtoehtoja:
- Silmälaseja: Silmälaseja voidaan käyttää oikaisemaan näköhäiriötä ja auttamaan silmiä toimimaan yhdessä. Ne voivat korjata likitaitteisuutta, kaukotaitteisuutta tai astigmatismia, jotka voivat liittyä karsastukseen.
- Silmälääkärin tai ortoptistin hoito: Ammattilaiset voivat suositella silmälihasten vahvistamiseen tai tasapainottamiseen tähtääviä harjoituksia, joita voidaan tehdä silmien lihasten toiminnan parantamiseksi.
- Silmälääkärin tai ortoptistin seuranta: Säännölliset käynnit silmälääkärillä tai ortoptistilla ovat tärkeitä karsastuksen hoidossa. He voivat seurata tilannetta, arvioida hoidon tehokkuutta ja tarvittaessa tehdä muutoksia hoitosuunnitelmaan.
- Kirurginen toimenpide: Joissain tapauksissa voi olla tarpeen harkita kirurgista toimenpidettä, joka korjaa silmien lihasten epätasapainon. Kirurginen hoito voi auttaa
Mitä sanoo tekoäly aiheesta hajataitteisuus:
Hajataitteisuus, jota kutsutaan myös astigmatismiksi, on yleinen näköongelma, joka vaikuttaa sarveiskalvon tai mykiön muotoon. Normaalisti sarveiskalvo on pyöreä ja tasainen, mutta hajataitteisuudessa se voi olla epäsäännöllisen muotoinen, mikä aiheuttaa valonsäteiden taittumisen epätasaisesti silmän sisällä. Tämä voi johtaa hämärtymiseen, vääristyneeseen tai sumeaan näköön sekä vaikeuksiin tarkentaa sekä kauas että lähelle.
Hajataitteisuuden oireisiin voi kuulua:
- Epätarkka tai sumea näkö sekä kauas että lähelle.
- Vääristynyt näkö tai vääristyneet kuvat.
- Silmien rasitus ja väsymys näkemistehtävien aikana.
- Päänsärky, erityisesti pitkittyneen lähityön tai tarkentamisen jälkeen.
Hajataitteisuutta voidaan hoitaa useilla eri tavoilla:
- Silmälasit: Silmälasit ovat yleinen tapa korjata hajataitteisuutta. Käynti optikolla tai silmälääkärillä voi auttaa määrittämään sopivat linssit, jotka taittavat valonsäteitä tasaisesti silmän sisällä ja korjaavat näön epätarkkuudet.
- Piilolinssit: Piilolinssit voivat tarjota korjauksen hajataitteisuuteen samalla tavalla kuin silmälasit. Monet piilolinssimerkit tarjoavat erityisiä linssioptioita hajataitteisuuden korjaamiseksi.
- Kirurgiset toimenpiteet: Joissain tapauksissa hajataitteisuutta voidaan korjata kirurgisella toimenpiteellä. Yleisimpiä menetelmiä ovat laseravusteinen sarveiskalvon muokkaus, kuten LASIK tai PRK, sekä erilaiset implanttivaihtoehdot, kuten toriic-linssit.
On tärkeää kääntyä silmälääkärin tai optikon puoleen, joka voi suorittaa perusteellisen näöntutkimuksen ja arvioida hajataitteisuuden vakavuuden ja sopivimman hoitovaihtoehdon. Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja hoitosuunnitelma määräytyy hajataitteisuuden vakavuuden, potilaan ikäryhmän ja muiden tekijöiden perusteella.
