Mitä on hajataitteisuus ja miten se poikkeaa karsastuksesta?

Hajataitteisuus ja karsastus menevät helposti sekaisin. Ne kuulostavat vähän samalta, ja lisäksi molemmat voivat aiheuttaa näön epätarkkuutta, silmien väsymistä tai päänsärkyä. Silti kyse on kahdesta eri asiasta.

Karsastus tarkoittaa silmien asentovirhettä. Silloin silmät eivät aina katso samaan kohteeseen.

Hajataitteisuus taas on silmän optinen virhe. Silloin valo ei tarkennu silmässä tasaisesti yhteen pisteeseen. Siksi näkö voi olla sumea tai vääristynyt.

Yksinkertaisesti sanottuna: karsastus liittyy silmien asentoon ja yhteistoimintaan. Hajataitteisuus taas liittyy siihen, miten valo taittuu silmän sisällä.

Jos haluat selvittää, kummasta sinun oireissasi voi olla kyse, tarkka näöntutkimus on paras lähtökohta. Schöne Brillenin 3D-tarkkuusnäöntarkastuksessa tutkitaan silmälasivoimakkuuden lisäksi myös silmien yhteistoimintaa, 3D-näköä, silmien ohjausta ja mahdollista prismatarvetta.

Mikä on karsastus?

Kummassakin silmässä on kuusi silmälihasta. Niiden tehtävä on kääntää silmiä eri suuntiin. Lisäksi ne auttavat pitämään silmät tasapainossa. Kun lihakset ja silmien ohjaus toimivat hyvin, molemmat silmät katsovat samaan kohteeseen.

Karsastuksessa silmät eivät kuitenkaan aina kohdistu samaan pisteeseen. Silmä voi kääntyä sisäänpäin, ulospäin, ylös tai alas. Joskus suunta voi myös vaihdella sen mukaan, minne katsot tai kuinka kaukana kohde on.

Karsastus voi olla selvästi näkyvää tai piilevää. Molemmat voivat vaikuttaa näkemiseen, mutta ne näkyvät arjessa eri tavalla.

Terveyskylä kuvaa karsastuksen oireiksi muun muassa silmien rasituksen, päänsäryn, kaksoiskuvat ja rivien hyppimisen lukiessa.

Ilmeinen karsastus

Ilmeinen karsastus on yleensä helppo tunnistaa, koska sen näkevät usein myös muut. Silmät eivät näytä katsovan samaan suuntaan.

Ilmeinen karsastus voi suuntautua sisäänpäin, ulospäin, ylös tai alas. Joillakin se näkyy koko ajan. Toisilla se tulee selvemmin esiin esimerkiksi väsyneenä tai tietyissä katsesuunnissa.

Lapsilla karsastus kannattaa tutkia varhain. Näin voidaan tukea näön kehitystä ja ehkäistä pitkäaikaisia näköongelmia. Aikuisilla tilanne on usein toinen. Jos ilmeinen karsastus on ollut pitkään, leikkaus ei välttämättä palauta silmien yhteisnäköä. Se voi kuitenkin auttaa ulkonäöllisesti ja sosiaalisesti.

Karsastusleikkaus kuuluu silmälääkärille. Siksi erityisesti aikuisten karsastuksen hoidossa kannattaa hakeutua silmälääkärille, jolla on kokemusta karsastuksen tutkimisesta ja hoidosta.

Piilokarsastus

Piilokarsastus on usein ilmeistä karsastusta yleisempää, mutta sitä on vaikeampi huomata. Silmät näyttävät yleensä suorilta, mutta silmien yhteistoiminta vaatii tavallista enemmän työtä.

Piilokarsastus voi pysyä oireettomana pitkään. Se voi kuitenkin alkaa vaivata esimerkiksi väsyneenä, stressin aikana, alkoholin vaikutuksen alaisena tai iän myötä. Kun silmien yhteistyö kuormittuu, oireet voivat tulla esiin.

Tyypillisiä oireita ovat:

  • silmien väsyminen
  • päänsärky otsan tai silmien alueella
  • rivien hyppiminen lukiessa
  • tekstin sumeneminen
  • haluttomuus lukea pitkään
  • vaikeus tehdä näyttöpäätetyötä
  • silmien paineen tunne
  • ajoittaiset kaksoiskuvat
  • tarve sulkea toinen silmä

Oireet voivat olla epämääräisiä. Siksi piilokarsastusta ei aina osata epäillä heti. Jos tavallinen silmälasikorjaus ei tunnu auttavan tai näkeminen tuntuu rasittavalta, silmien yhteistoiminta kannattaa tutkia tarkemmin.

Schöne Brillenin 3D-tarkkuusnäöntarkastus on tehty juuri tällaisia tilanteita varten. Siinä tutkitaan näkemistä molemmilla silmillä yhtä aikaa, eikä vain oikeaa ja vasenta silmää erikseen.

Akkommodaatio, konvergenssi ja karsastus

Silmillä on kyky tarkentaa eri etäisyyksille. Tätä kutsutaan akkommodaatioksi. Ilman tätä kykyä näkisimme terävästi vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan.

Kun katsomme lähelle, silmät tarkentavat. Samalla ne myös kääntyvät hieman sisäänpäin. Tätä kutsutaan konvergenssiksi.

Tämä yhteys on tärkeä, koska tarkentaminen ja silmien sisäänpäin kääntyminen vaikuttavat toisiinsa. Jos henkilöllä on taipumusta karsastukseen, lähityö voi siksi lisätä oireita. Toisaalta sopiva silmälasikorjaus voi helpottaa silmien työtä.

Iän myötä silmien tarkennuskyky heikkenee. Siksi piilokarsastus voi alkaa oireilla vasta keski-iän lähestyessä, vaikka se olisi ollut olemassa jo pitkään.

Silmälasit ja karsastus

Silmälasit voivat vaikuttaa karsastukseen paljon. Parhaassa tapauksessa oikea silmälasivoimakkuus helpottaa silmien yhteistyötä ja vähentää oireita. Joissain tapauksissa laseihin voidaan lisätä myös prismakorjaus. Prisma auttaa silmiä kohdistamaan kuvan mukavammin samaan pisteeseen.

Toisaalta väärä tai puutteellinen lasikorjaus voi pahentaa oireita. Jos piilokarsastusta ei huomioida, uudet lasit voivat tuntua epämukavilta, vaikka voimakkuudet olisivat paperilla oikein.

Hyvä esimerkki on lievästi ulospäin karsastava likinäköinen henkilö. Jos miinusvoimakkuutta vähennetään iän myötä mutta silmien yhteistoimintaa ei huomioida, aiemmin oireeton piilokarsastus voi alkaa vaivata. Moniteholaseissa tämä voi tuntua erityisen hankalalta, koska katseen suunta ja linssin oikea katselualue ovat tärkeitä.

Siksi hyvässä näöntutkimuksessa ei mitata vain miinusta, plussaa ja hajataittoa. Siinä arvioidaan myös silmien yhteistoimintaa, lähinäköä ja katselutarpeita.

Jos käytät lukulaseja tai tarvitset laseja lähityöhön, myös yksilölliset lukulasit voivat olla parempi ratkaisu kuin valmiit markettilasit. Schöne Brillenin yksilöllisissä lukulaseissa huomioidaan muun muassa hajataitteisuus, silmien eriparisuus, karsastukset ja silmäteräväli.

Piilolinssit ja karsastus

Piilolinssit toimivat eri tavalla kuin silmälasit. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos henkilöllä on karsastusta tai piilokarsastusta.

Silmälasit voivat suurentaa tai pienentää kuvaa hieman linssityypin mukaan. Pluslinssit suurentavat kuvaa ja miinuslinssit pienentävät sitä. Piilolinssit taas liikkuvat silmän mukana. Siksi ne eivät vaikuta kuvaan samalla tavalla kuin silmälasit.

Tämän vuoksi silmien lihastasapaino voi tuntua piilolinsseillä erilaiselta kuin laseilla. Joillekin se on etu. Toisille se voi kuitenkin tehdä näkemisestä raskaampaa.

Piilolinsseihin ei myöskään voida lisätä prismakorjausta samalla tavalla kuin silmälaseihin. Siksi paras tapa selvittää piilolinssien sopivuus on usein käytännön kokeilu ja huolellinen seuranta.

Lue lisää Schöne Brillenin piilolinssiaiheisesta artikkelista: Huipputarkkaa mittausta piilolasien käyttäjille.

Mikä on hajataitteisuus?

Hajataitteisuus eli astigmatismi on taittovirhe. Se tarkoittaa, että silmä ei taita valoa tasaisesti joka suunnassa. Siksi kuva ei tarkennu verkkokalvolle yhtä terävästi kaikissa suunnissa.

Hajataitteisuus voi aiheuttaa sumeaa, venynyttä tai vääristynyttä näköä. Se voi vaikuttaa sekä kauas että lähelle näkemiseen. Lisäksi se voi aiheuttaa silmien väsymistä, päänsärkyä ja vaikeutta nähdä tarkasti hämärässä.

Terveyskirjaston mukaan hajataittoisuudessa oireena on usein heikentynyt näöntarkkuus kaikille etäisyyksille. Usein syy liittyy sarveiskalvon muotoon.

Hajataitteisuus ei ole sama asia kuin tavallinen taittovirhe

Suomen kielessä puhutaan joskus yleisesti “taitosta” tai “taittovirheestä”. Tämä voi sekoittaa käsitteitä.

Taittovirhe tarkoittaa mitä tahansa optista poikkeamaa nollasta. Esimerkiksi -1,00 dioptrian likinäköisyys on taittovirhe, mutta se ei vielä tarkoita hajataitteisuutta.

Hajataitteisuutta korjataan sylinterikorjauksella. Silmälasireseptissä se näkyy usein merkintänä cyl ja akselisuuntana eli ax.

Esimerkiksi:

-1,00 -0,75 ax 90°

Tässä esimerkissä henkilöllä on sekä likinäköisyyttä että hajataitteisuutta. Yhdessä suunnassa korjaus on -1,00 dioptriaa ja toisessa suunnassa -1,75 dioptriaa. Näiden erotus on 0,75 dioptriaa. Akseliluku kertoo, missä suunnassa sylinterikorjaus vaikuttaa.

Lasien käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse osata tulkita reseptiä täydellisesti. Tärkeintä on, että lasit on mitattu oikein ja että niillä näkee hyvin.

Mistä hajataitteisuus johtuu?

Saksaksi hajataitteisuudesta käytetään usein sanaa Hornhautverkrümmung, joka tarkoittaa sarveiskalvon kaarevuuden poikkeamaa. Tämä on yleinen tapa selittää asia, mutta se ei kerro koko totuutta.

Hajataitteisuus voi johtua sarveiskalvosta, silmän sisäisistä rakenteista tai näiden yhdistelmästä. Joskus silmän sisäinen hajataitteisuus voi myös osittain korjata sarveiskalvon hajataitteisuutta.

Siksi silmälasireseptistä ei voi suoraan päätellä, kuinka suuri osa hajataitteisuudesta on sarveiskalvolla. Käyttäjän kannalta tärkeintä on kuitenkin lopputulos: näkö on terävä ja miellyttävä.

Hajataitteisuuden oireet

Hajataitteisuus voi olla lievää tai voimakkaampaa. Lievä hajataitteisuus ei aina aiheuta selviä oireita. Jos hajataitteisuutta on enemmän tai korjaus puuttuu, oireet voivat tuntua arjessa.

Mahdollisia oireita ovat:

  • sumea näkö kauas tai lähelle
  • kirjainten tai valojen venyminen
  • varjokuvat
  • silmien rasitus
  • päänsärky
  • siristely
  • vaikeus nähdä hämärässä
  • ongelmat pitkän lukemisen tai näyttötyön aikana

Hajataitteisuus voidaan korjata silmälaseilla tai toorisilla piilolinsseillä. Joissain tapauksissa sitä voidaan korjata myös leikkauksella. Useimmille lasit tai piilolinssit ovat kuitenkin helpoin ja turvallisin ratkaisu.

Karsastus vai hajataitteisuus – miten ne erotetaan?

Karsastus ja hajataitteisuus voivat aiheuttaa osin samantapaisia oireita. Molemmat voivat rasittaa silmiä ja aiheuttaa epätarkkaa näköä. Silti niiden syy on eri.

Hajataitteisuudessa ongelma on optinen. Silmä ei taita valoa tasaisesti.

Karsastuksessa ongelma liittyy silmien asentoon tai yhteistoimintaan. Silmät eivät silloin kohdistu tai työskentele yhdessä aivan normaalisti.

Siksi tutkimuksessa pitää katsoa molempia asioita. Pelkkä silmälasivoimakkuuden mittaus ei aina riitä, jos oireet viittaavat silmien yhteistyön ongelmaan.

Hyvä tutkimus voi sisältää esimerkiksi:

  • näöntarkkuuden mittauksen
  • taittovirheen mittauksen
  • hajataitteisuuden määrän ja suunnan
  • silmien yhteistoiminnan tutkimisen
  • lähinäön ja tarkennuksen arvioinnin
  • mahdollisen prismatarpeen arvioinnin
  • piilolinssien tai silmälasien sopivuuden vertailun

Schöne Brillenin 3D-tarkkuusnäöntarkastus 65.- on hyvä vaihtoehto, kun halutaan selvittää näköä tavallista tarkemmin.

Milloin kannattaa varata aika tutkimukseen?

Aika kannattaa varata, jos jokin seuraavista kuulostaa tutulta:

  • silmät väsyvät nopeasti
  • päätä särkee lukemisen tai näyttötyön jälkeen
  • rivit hyppivät lukiessa
  • näkö vaihtelee päivän aikana
  • näet joskus kahtena
  • uudet lasit eivät tunnu hyviltä
  • moniteholaseihin tottuminen on vaikeaa
  • piilolinssit tuntuvat erilaisilta kuin silmälasit
  • epäilet hajataitteisuutta
  • epäilet piilokarsastusta

Jos oireet ovat uusia, voimakkaita tai niihin liittyy äkillisiä muutoksia näössä, on hyvä hakeutua silmälääkärin arvioon. Jos taas ongelma liittyy laseihin, näön rasitukseen, lukemiseen tai näyttöpäätetyöhön, optometristin tekemä tarkka näöntutkimus on usein hyvä ensimmäinen askel.

Yhteenveto

Hajataitteisuus ja karsastus ovat eri asioita.

Hajataitteisuus on optinen taittovirhe. Se korjataan yleensä silmälaseilla tai toorisilla piilolinsseillä.

Karsastus liittyy silmien asentoon tai yhteistoimintaan. Se voi olla näkyvää tai piilevää. Joskus sitä voidaan helpottaa laseilla, prismakorjauksella tai muulla hoidolla. Joskus tarvitaan silmälääkärin arviota.

Koska oireet voivat muistuttaa toisiaan, asiaa ei kannata arvailla. Tarkka näöntutkimus kertoo, johtuuko ongelma hajataitteisuudesta, karsastuksesta, piilokarsastuksesta, väärästä lasikorjauksesta vai näiden yhdistelmästä.

Varaa aika Schöne Brillenille, jos haluat selvittää näkösi tarkemmin ja löytää laseihin ratkaisun, joka huomioi muutakin kuin pelkän voimakkuuden.

👉 Varaa aika 3D-tarkkuusnäöntarkastukseen

Usein kysytyt kysymykset

Onko hajataitteisuus sama asia kuin karsastus?

Ei ole. Hajataitteisuus on optinen taittovirhe. Karsastus taas liittyy silmien asentoon tai yhteistoimintaan.

Mistä tiedän, onko minulla hajataitteisuutta?

Hajataitteisuus voi aiheuttaa sumeaa tai vääristynyttä näköä sekä kauas että lähelle. Se selviää näöntutkimuksessa, jossa mitataan silmän taittovirhe ja sylinterikorjauksen tarve.

Voiko karsastus aiheuttaa päänsärkyä?

Kyllä. Erityisesti piilokarsastus voi aiheuttaa päänsärkyä, silmien väsymistä, rivien hyppimistä ja vaikeutta lukea pitkään.

Voiko hajataitteisuutta korjata piilolinsseillä?

Kyllä. Hajataitteisuutta voidaan korjata toorisilla piilolinsseillä. Kaikki hajataitteisuudet eivät kuitenkaan korjaudu piilolinsseillä yhtä helposti, joten sovitus kannattaa tehdä huolellisesti.

Voiko silmälaseilla korjata karsastusta?

Joissain tapauksissa kyllä. Oikea voimakkuus voi helpottaa silmien yhteistyötä. Lisäksi laseihin voidaan joskus lisätä prismakorjaus. Kaikki karsastus ei kuitenkaan korjaudu silmälaseilla.

Milloin pitää mennä silmälääkärille?

Silmälääkärille kannattaa hakeutua, jos karsastus alkaa äkillisesti, näet kahtena, silmä kääntyy selvästi vinoon tai näkö muuttuu nopeasti. Myös lasten karsastus on hyvä tutkia varhain.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Weitergabe

Facebook
Twitter
WhatsApp
Email

Weiterlesen

WeiterE Aktionen