Karsastus ja hajataitteisuus menevät helposti sekaisin, mutta ne tarkoittavat eri asioita. Karsastus on silmien kohdistus- tai asentovirhe: silmät eivät katso samaan kohteeseen yhtä aikaa. Hajataitteisuus taas on optinen taittovirhe, jossa silmän etuosan tai silmän sisäisten rakenteiden muoto taittaa valoa eri suunnissa eri tavalla.
Yksinkertaistettuna:
- Karsastus liittyy silmien yhteistoimintaan ja silmälihasten tasapainoon.
- Hajataitteisuus liittyy siihen, miten valo taittuu silmässä ja muodostaa kuvan verkkokalvolle.
- Karsastus voi aiheuttaa esimerkiksi silmien väsymistä, päänsärkyä, rivien hyppimistä tai kaksoiskuvia.
- Hajataitteisuus aiheuttaa tyypillisesti epätarkkaa, venynyttä tai vääristynyttä näkemistä eri etäisyyksille.
Jos haluat selvittää, liittyvätkö omat oireesi taittovirheeseen, hajataitteisuuteen vai silmien yhteistoimintaan, hyvä lähtökohta on 3D-tarkkuusnäöntarkastus, jossa tutkitaan näkemistä monipuolisemmin kuin tavallisessa näöntarkastuksessa.
Karsastus tarkoittaa silmien kohdistusvirhettä
Kummassakin silmässä on kuusi ulkoista lihasta, joiden tehtävänä on liikuttaa silmää eri suuntiin ja pitää silmät normaalisti samassa katselusuunnassa. Kun silmälihasten toiminta tai niiden välinen tasapaino häiriintyy, silmät eivät välttämättä kohdistu samaan pisteeseen.
Karsastus voi näkyä eri tavoin:
- silmä kääntyy sisäänpäin
- silmä kääntyy ulospäin
- silmä kääntyy ylös- tai alaspäin
- virheasento vaihtelee katsesuunnan tai katseluetäisyyden mukaan
Karsastus ei siis ole sama asia kuin epätarkka näkeminen. Se on ensisijaisesti silmien yhteistoiminnan ja kohdistuksen ongelma.
Lisätietoa karsastuksesta löytyy myös Terveyskylän silmäsairauksien tietopankista: Terveyskylä: Epäilen karsastusta eli silmä katsoo kieroon.
Ilmeinen karsastus
Ilmeinen karsastus on yleensä helppo havaita, koska silmien eri katsesuunta näkyy myös ulospäin. Toinen silmä voi esimerkiksi katsoa suoraan eteenpäin ja toinen sisään-, ulos-, ylös- tai alaspäin.
Aikuisiällä ilmeisen karsastuksen korjaaminen ei yleensä enää palauta lapsuudessa kehittymättä jäänyttä silmien yhteisnäköä. Korjaus voi kuitenkin olla tärkeä toiminnallisista, oireita helpottavista ja sosiaalisista syistä. Silmien virheasento voi vaikuttaa katsekontaktiin, vuorovaikutukseen ja siihen, miten muut ihmiset tulkitsevat henkilön ilmettä.
Ilmeistä karsastusta voidaan joissakin tapauksissa hoitaa silmälaseilla, prismakorjauksella tai leikkauksella. Hoitotapa riippuu karsastuksen tyypistä, määrästä, oireista ja potilaan iästä.
Piilokarsastus on usein vaikeampi tunnistaa
Piilokarsastus on ilmeistä karsastusta yleisempää. Siinä silmät näyttävät tavallisesti suorilta, mutta silmien yhteistoiminta kuormittuu tietyissä tilanteissa. Oireet voivat korostua esimerkiksi väsyneenä, pitkän lukemisen jälkeen, päätetyössä tai silloin, kun silmien mukautumis- ja lähityöskentelykuormitus kasvaa.
Piilokarsastuksen oireita voivat olla:
- silmien väsyminen
- päänsärky otsan tai silmien alueella
- rivien hyppiminen lukiessa
- vaikeus keskittyä lukemiseen tai näyttöpäätetyöhön
- ajoittainen epätarkkuus
- kaksoiskuvat
- tarve sulkea toinen silmä tarkassa katselussa
Piilokarsastus voi olla pitkään oireeton. Oireet voivat alkaa vasta myöhemmin, kun silmien kuormitus kasvaa tai silmälihasten jaksaminen heikkenee iän myötä.
Jos oireesi liittyvät erityisesti lukemiseen, päätetyöhön tai silmien väsymiseen, voit tutustua myös artikkeliin Näin hallitset silmien rasitusta.
Silmien mukautuminen ja karsastus
Silmillä on kyky mukautua eri etäisyyksille. Tätä kutsutaan akkommodaatioksi. Sen ansiosta näemme eri etäisyyksille tarkasti. Kun katsomme lähelle, silmät mukautuvat ja samalla ne kääntyvät luonnollisesti sisäänpäin. Tätä sisäänpäin kääntymistä kutsutaan konvergenssiksi.
Akkommodaatio ja konvergenssi liittyvät toisiinsa. Siksi lähityö, lukeminen ja päätetyö voivat vaikuttaa karsastusoireisiin. Joillakin henkilöillä lähikatselu voi lisätä sisäänpäin karsastusta, toisilla taas silmien ulospäin pyrkiminen voi korostua, kun silmien yhteistoiminta väsyy.
Iän myötä silmien mukautumiskyky vähenee. Tämä voi muuttaa myös karsastusoireita, erityisesti silloin, kun henkilö siirtyy lukulaseihin tai moniteholaseihin. Jos lähinäkö on muuttunut ja tarvitset uudenlaista ratkaisua lukemiseen, katso myös hyvät lukulasit ja sveitsiläiset moniteholinssit.
Silmälasit ja karsastus
Silmälaseilla voidaan joissakin tilanteissa helpottaa karsastusta. Toisinaan oikea silmälasivoimakkuus tai prismakorjaus vähentää silmien kuormitusta ja auttaa silmiä toimimaan paremmin yhdessä.
Prismakorjaus voi olla hyödyllinen erityisesti silloin, kun silmien yhteistoiminnan ongelma aiheuttaa päänsärkyä, silmien rasittumista, lukemisen vaikeutta tai kaksoiskuvia.
Toisaalta silmälasimuutos voi joskus tuoda aiemmin oireettoman piilokarsastuksen esiin. Esimerkiksi likinäköisellä henkilöllä voimakkuuden pienentäminen, moniteholaseihin siirtyminen tai lähikorjauksen muuttuminen voi vaikuttaa silmien mukautumiseen ja yhteistoimintaan. Tällöin pelkkä taittovirheen korjaus ei aina riitä, vaan myös silmien asentoa ja yhteisnäköä on syytä tutkia.
Tarkempaa kokonaiskuvaa varten kannattaa valita tutkimus, jossa arvioidaan myös silmien yhteistoimintaa. Schöne Brillenin 3D-tarkkuusnäöntarkastus on suunniteltu juuri tavallista monipuolisempaan näkemisen arviointiin.
Piilolinssit ja karsastus
Piilolinssit toimivat karsastuksen kannalta eri tavalla kuin silmälasit. Silmälasit suurentavat tai pienentävät kuvaa linssivoimakkuuden mukaan, mutta piilolinssit istuvat suoraan silmän pinnalla eivätkä aiheuta samanlaista kuvakoon muutosta.
Tämän vuoksi silmien kuormitus voi tuntua piilolinsseillä erilaiselta kuin silmälaseilla. Joillakin piilolinssit toimivat hyvin, toisilla ne voivat tuoda esiin silmien yhteistoiminnan ongelmia.
Piilolinsseihin ei yleensä voida tehdä prismakorjausta samalla tavalla kuin silmälaseihin. Siksi paras tapa arvioida piilolinssien sopivuutta on huolellinen sovitus ja käytännön kokeilu. Jos haluat nähdä päivällä ilman silmälaseja tai tavallisia piilolinssejä, voit tutustua myös yölinsseihin eli Ortho-K-linsseihin.
Hajataitteisuus on optinen taittovirhe
Hajataitteisuus tarkoittaa sitä, että valo taittuu silmässä eri suunnissa eri tavalla. Usein kyse on sarveiskalvon muodosta, mutta hajataitteisuuteen voi vaikuttaa myös silmän sisällä oleva mykiö.
Hajataitteisuus ei tarkoita, että silmä katsoo väärään suuntaan. Silmät voivat olla täysin suorassa, vaikka henkilöllä olisi hajataitteisuutta. Ongelma on siinä, että kuva ei tarkennu verkkokalvolle tasaisesti kaikissa suunnissa.
Hajataitteisuus voi aiheuttaa esimerkiksi:
- epätarkkaa näkemistä kauas tai lähelle
- kirjainten varjoja tai venymistä
- silmien rasittumista
- päänsärkyä
- siristelyä
- vaikeutta nähdä tarkasti pimeässä
Jos haluat lukea aiheesta erillisestä näkökulmasta, katso myös Schöne Brillenin artikkeli Mitä on hajataitteisuus ja miten se poikkeaa karsastuksesta?.
Laadukkaan englanninkielisen yleiskatsauksen hajataitteisuudesta tarjoaa American Academy of Ophthalmology: AAO: Astigmatism Explained.
Miten hajataitteisuus näkyy silmälasireseptissä?
Hajataitteisuutta korjataan sylinterikorjauksella. Silmälasireseptissä se näkyy usein merkintänä cyl ja akselisuuntana ax.
Esimerkiksi resepti voi näyttää tältä:
-1.00 -0.75 ax 90°
Tässä merkinnässä:
- -1.00 kertoo perusvoimakkuuden
- -0.75 kertoo hajataitteisuuden määrän
- ax 90° kertoo hajataitteisuuden suunnan
Tällöin silmä tarvitsee eri suunnissa hieman eri voimakkuuden. Hajataitteisuuden määrä on näiden voimakkuuksien erotus.
Saksankielessä hajataitteisuudesta käytetään usein termiä Hornhautverkrümmung, joka viittaa sarveiskalvon kaarevuuteen. Käytännössä hajataitteisuus voi kuitenkin koostua sekä sarveiskalvon että silmän sisäisten rakenteiden vaikutuksesta. Siksi pelkästä silmälasireseptistä ei voi suoraan päätellä, kuinka suuri osa hajataitteisuudesta on sarveiskalvolla ja kuinka suuri osa silmän sisällä.
Lasien käyttäjän kannalta tärkeintä on, että korjaus vastaa silmän todellista taittotarvetta ja näkeminen on laseilla mahdollisimman tarkkaa ja miellyttävää. Jos tarvitset uudet lasit tai haluat vertailla ajankohtaisia vaihtoehtoja, katso myös Schöne Brillenin silmälasitarjoukset.
Karsastus vai hajataitteisuus – tärkein ero
Karsastuksen ja hajataitteisuuden ero voidaan tiivistää näin:
Karsastus on silmien kohdistusongelma. Hajataitteisuus on valon taittumisen ongelma.
Karsastuksessa silmien yhteistyö ei toimi ihanteellisesti. Hajataitteisuudessa silmä voi katsoa täysin oikeaan suuntaan, mutta kuva muodostuu epätarkasti.
Molemmat voivat aiheuttaa silmien rasittumista, päänsärkyä ja epämukavaa näkemistä. Siksi pelkkien oireiden perusteella ei aina voi varmasti sanoa, kummasta on kyse. Tarvitaan näöntutkimus, jossa arvioidaan sekä taittovirhe että silmien yhteistoiminta.
Usein kysyttyä karsastuksesta ja hajataitteisuudesta
Voiko karsastus ja hajataitteisuus olla samaan aikaan?
Kyllä voi. Henkilöllä voi olla sekä karsastusta että hajataitteisuutta. Tällöin silmälaseilla voidaan korjata hajataitteisuutta, mutta silmien yhteistoiminta täytyy arvioida erikseen.
Voiko hajataitteisuus aiheuttaa karsastusta?
Hajataitteisuus ei itsessään ole karsastus. Korjaamaton taittovirhe voi kuitenkin lisätä silmien kuormitusta ja vaikeuttaa näkemistä. Joillakin henkilöillä tämä voi pahentaa silmien yhteistoiminnan oireita.
Voiko silmälaseilla korjata karsastusta?
Joissakin tapauksissa kyllä. Silmälasit, oikea voimakkuus tai prismakorjaus voivat helpottaa karsastusoireita. Kaikki karsastustyypit eivät kuitenkaan korjaannu laseilla.
Mistä tiedän, onko minulla piilokarsastus?
Piilokarsastus voi oireilla silmien väsymisenä, päänsärkynä, lukemisen vaikeutena, rivien hyppimisenä tai ajoittaisina kaksoiskuvina. Varma tieto saadaan tutkimuksessa, jossa mitataan silmien asentoa ja yhteistoimintaa.
Milloin kannattaa hakeutua tutkimukseen?
Tutkimukseen kannattaa hakeutua, jos näkeminen rasittaa, pää särkee lukemisen tai päätetyön jälkeen, näkö tuntuu vaihtelevan, rivit hyppivät, toinen silmä tuntuu häiritsevältä tai näet ajoittain kahtena. Äkillinen kaksoiskuva on aina syy hakeutua nopeasti lääkärin arvioon.
Yhteenveto
Karsastus ja hajataitteisuus ovat eri asioita, vaikka ne voivat aiheuttaa osittain samankaltaisia oireita.
Karsastus liittyy silmien asentoon ja yhteistoimintaan. Hajataitteisuus liittyy silmän optiikkaan ja siihen, miten valo tarkentuu verkkokalvolle. Molemmat voidaan havaita huolellisessa näöntutkimuksessa, ja molempiin on olemassa erilaisia korjaus- ja hoitovaihtoehtoja.
Jos silmäsi väsyvät helposti, näet epätarkasti, rivit hyppivät lukiessa tai epäilet karsastusta tai hajataitteisuutta, varaa aika näöntutkimukseen.
Varaa aika 3D-tarkkuusnäöntarkastukseen tai siirry suoraan ajanvaraukseen ja selvitä, johtuuko oireesi taittovirheestä, hajataitteisuudesta, karsastuksesta vai silmien yhteistoiminnan kuormituksesta.
